Maahanmuuttajien kotouttamisesta..

Euroopan viimeiset tapahtumat ovat osoittaneet, että maahanmuuttajan integroimisprosesseista ei voida olla ylpeitä. On vain ajan kysymys, missä palaa seuraavaksi ja kuinka paljon surua epäonnistunut kotouttaminen tuottaa.

Maahanmuuttajien asema Suomessa on ajan saatossa parantunut, mutta asiassa on edelleen todella paljon korjattavaa ja parannettavaa. Vuonna 2010 eduskunta on hyväksynyt lain kotoutumisen edistämisestä. Kunnissa kirjoitetaan ja hyväksytään valtuustoissa parhaillaan viimeisiä Kotoutumisohjemia, jotka ovat tulleet pakolliseksi lain voimaantulon seurauksena. Kotouttamissuunnitelmia laaditaan jokaiselle kuntaan tulleelle maahanmuuttajalle. Paperilla laki tulee noudatetuksi ja näin olleen asia on kunnossa. Mutta kuinka hyvin tämän asian laita todellisuudessa on?

Esimerkkejä löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tutkimuksesta -Maahanmuuttajabarometrista. Maahanmuuttajabarometrin kyselyyn vastaajista 21 prosenttia eivät ylipäänsä tienneet onko heille edes tehty kotoutumissuunnitelma. Ja kotoutumissuunitelman laatimisesta tienneistä maahanmuuttajiesta vain 40 prosenttia oli sitä mieltä, että kotouttamissuunnitelma oli niitä auttanut. Se siitä.

Saman tutkimuksen mukaan 70 prosentilla kyselyyn vastanneista somalialaisista ei ole yhtään suomalaista ystävää. Minusta se on erittäin huolestuttava luku. Viimeistään nyt on korkea aika avata keskustelu todellisen kotouttamisen aloittamisesta. Koko yhteiskunnan, ei pelkästään viranomaisten voimin. On toimittava, jotta välttäisimme tulevaisuudessa Ranskan kaltaiset tapahtumat.

Kotouttaminen – sanalla on minusta kylmä kaiku. Kotiuttaminen on paljon parempi, kotoisampi ja sydämellisempi ilmaus.